Employee of the month

Hyvää minun synttäriä, armaat pallerot! Tänä monentena syntymäpäivänäni heräsin kello 05.00 siihen että sähköt katkesivat, minkä seurauksena tuuletin lakkasi toimimasta ja huoneeni muuttui noin kolmessakymmenessä sekunnissa siedettävän lämpimästä helvetin kuumaksi.

En aio sen erikoisemmin juhlistaa syntymäpäivääni tänään (megalomaaniset rantakinkerit tiedossa lauantaina), sillä tunnollisena tyttönä aion huomenna ainakin yrittää tehdä töitä. Ei synttäreistä siis tällä kertaa sen enempää. Sen sijaan aloitan pahoittelemalla pitkää radiohiljaisuutta, mutta totean saman hengenvetoon että se on johtunut tekijöistä,joille minä en voi mitään.  Jos ette tienneet niin nettiin pääseminen täällä voi ajoittain olla jokseenkin haastavaa. 

Sähköisen maailman ulkopuolelle jääminen aiheuttaa minulle muitakin, ihan oikeita ongelmia kuin sen, että en pääse ilmaisemaan itseäni täällä ja feisbuukissa. Näin jälkiviisaana sitä esittää itselleen kysymyksen, että miksi tulin Afrikkaan tekemään työtä, jossa käytännössä kaikkien työtehtävien tekeminen vaatisi vapaan pääsyn internetin ihmeelliseen maailmaan. Työpaikallani on periaatteessa langaton netti, jota saisin käyttää vapaasti.

Valitettavasti ”periaatteessa” ei riitä takaamaan sen toimivuutta. Signaali on niin huono, että ellen istu aivan lähettimen vieressä, on turha ajatellakaan pääsevänsä surffailemaan. Ja jos signaali sattuu olemaan hieman parempi niin todennäköisesti sähköt katkeavat juuri, kun olet painamassa ”lähetä”-nappia tärkeässä työsähköpostissa.  Ihan hirveästi en tässä kolmen viikon aikana ole siis saanut töitä tehtyä ja välillä savolaisen orjakansan työmoraalini soimaa minua.

Tukahdutan sen kuitenkin nopeasti sillä ajatuksella, että olen maassa, jossa ravintolakokit kokkaavat jos niitä sattuu huvittamaan, bussit eivät lähde pysäkiltä ennen kuin ne ovat täynnä vaikka siihen menisi tunti, puhelinoperaattorin asiakaspalvelija antaa sinun seisoa jonossa loputtomiin samalla kun päivittää feisbuukkia ja yliopiston professorit käyttävät malariaa tekosyynä lähteä juomaan kaljaa kesken päivän. Näillä meriiteillä ansaitsisin siis oikeastaan  ”kuukauden työntekijä”-palkinnon.

Vaikka minun työntekoni on hieman haastavaa on Kakella kuitenkin asiat vielä huonommin. Minulla on sentään vapaus työskennellä missä haluan ja milloin haluan. Toimistolla fyysisesti oleminen ei ole yksi vaatimuksista. Usein keräänkin kimpsuni ja kampsuni ja menen Intian valtameren rannalle istuskelemaan ja esitän tekeväni töitä.

Kaken sen sijaan täytyy olla sekä henkisesti että fyysisesti läsnä työpaikallaan joka päivä virastoaikaan. Ensimmäisen viikon aikana Kaken ja kollegoiden työskentely koostui siitä, että he päättivät kuinka monta kertaa viikossa työntekijöiden tulisi pitää organisaatiolle vartavasten teetettyjä t-paitoja. Casual Fridayn lisäksi tiedossa on tästä eteenpäin myös Casual Wednesday.

Tämän lisäksi Kakelle on selvinnyt että organisaation johtaja haluaa Kaken kirjoittavan hänelle suosituskirjeen. Hänen mukaansa valkoihoisen kirjoittamalla suosituskirjeellä töitä saa ihan mistä vaan. Kake tosin ei ole kovin innokas suosittelemaan kyseistä herraa yhtään kenellekään, joten saa nähdä miten käy. 

Vietimme viime viikonlopun Sansibarilla (josta lisää myöhemmin) ja palatessamme takaisin arkeen Kakelle selvisi, että sen jälkeen kun hän keskiviikkona toimistolta lähti, siellä ei kukaan ollut tehnyt yhtään mitään. Todennäköisesti työntekijät eivät siis edes ole olleet paikalla koko aikana.

Lisäksi he käyttävät Kakea häikäilemättä hyväksi organisaation valkoisena maskottina, jonka avulla houkutella lisää asiakkaita ja jota syyttää jos jokin menee pieleen. Organisaation johtajan mielestä Kake voisi myös toimia heillä esimerkiksi lakiasiantuntijana huolimatta siitä, että hän ei ole lukenut päiväkään lakitieteitä.

Täällä asiantuntijuuden todenperäisyys  ei ole niin tarkkaa kun kyseessä on valkonaama. Vallitsevan käsityksen mukaan valkoihoiset tietävät kaikesta kaiken ja pystyvät esittämään sivistyneen mielipiteen asiaan kuin asiaan.

Minusta Kaken kannattaisi ehdottomasti käyttää tilanne hyväkseen ja hankkiutua jonkin suuren yrityksen palkkalistoille lakiasiantuntijan tittelillä. Mikäs sen parempaa kuin tienata ihmisten harhaanjohtamisella.